Merkkivalo etuysin jälkeen klubilla, lue tauko-ohjeet

Merkkivalo etuysin jälkeen klubilla, lue tauko-ohjeet

heinä 1, 2021

9 reiän jälkeen on noin 9 minuutin tauko klubiravintolan palvelualueella, josta löytyvät myös wc–tilat. Sisällä ravintolassa, sekä terassilla ovat erikseen merkityt pöydät 9 r tauolle. (terassin taukopöytä on vaihtunut toiseksi kuin alkukaudella oli).

Merkkivalo sijaitsee 1–tiin läheisyydessä olevan kurssitilan tornissa ja näkyy hyvin molempiin taukopöytiin.

Valomerkki palaa punaisena aina 9 minuuttia siitä, kun 10–tiiltä lähtevät ovat siirtyneet eteenpäin väyläkatokselta, joka sijaitsee tiin 57 vieressä.

Merkkivalon painonappi on väyläkatoksen seinässä. Paina nappia kun ohitat väyläkatoksen ja kun 57:lta on lyöty ulos, jotta perässä tuleva ryhmä näkee klubilla pelitilanteen.

Viimeistään silloin, kun punainen merkkivalo on sammunut, tulee seuraavan ryhmän siirtyä lyöntialueelle. Klubirakennuksesta 10–tiille on n. 80 metriä. Aina on kuitenkin varmistettava, että edellinen ryhmä on edennyt riittävän pitkälle ja avauslyönti turvallinen (10–tiillä tähystystorni).

Tarkkailethan kokonaispeliaikaasi (lähtöaika 10–tiiltä on 2 h 26 min + alkuperäinen lähtöaika) ja kentän etenemistahtia.

Merkkivalo-ohjaus on Messilässä uusi toiminto ja käytön ohjeistusta tarkennetaan tarvittaessa.

 

 

Messilän ”seriffi”

Messilän ”seriffi”

kesä 8, 2021

Kuopiosta Lahteen muuttanut Pekka Nyyssönen on pelannut golfia ensin vuodesta -95 Tarina Golfin jäsenenä ja sittemmin muutaman vuoden Espanjan aurinkorannoilla.  Siellä, Torrequebradan kentällä Benalmadenassa Pekka toimi myös valvojan eli marshallin tehtävissä. Pekan tasoitus on viime vuodet ollut 7—9 välillä, mutta parhaimmillaan se on joskus ollut viidenkin tuntumassa..

Kukaan ei pidä vanhanaikaiseksi käyneestä kentän valvoja–nimikkeestä, mutta paremman puutteessa käytetään sitä. Valvojan läsnäoloa ei tarvitse pelästyä, hänen tehtävänsä on avustaa ja opastaa pelaajia aina tarpeen mukaan sekä huolehtia, että pelaaminen sujuu ja kenttä rullaa mahdollisimman hyvin. Me olemme kaikki varmasti pelanneet 5—6 tuntia kestäneitä golfkierroksia, mikä on ehdottomasti liikaa.

Pekka ajattelee, että hänen tehtävänsä on olla kaikkien pelaajien palvelija. Valvoja auttaa, avustaa ja tarvittaessa kehottaa rivakampaan vauhtiin, mikäli ryhmä on jäämässä jälkeen kentän vauhdista. Pekka hoitaa uuden tehtävänsä savolaisella lupsakkuudella ja positiivisella asenteella. Hän muistuttaa, että pistebogey on hyvä pelimuoto etenkin korkean tasoituksen pelaajille ja vasta-alkajille. Mikäli pallot lentelevät pitkin Messilän metsikköjä, voi kahdeksannen lyönnin sijasta sujauttaa pallon taskuun (jos se sieltä männiköstä löytyy) ja jatkaa seuraavalle tiille kohti uusia haasteita ja elämyksiä.

Pekan tiimissä näemme lisäksi Messilästä vapaaehtoisia avustajia, kuten Norbert Hörburger jo useamman vuoden ajan.

Antoisaa golfkesää kaikille tämän hienon lajin parissa!

Lyöntijäljen paikkaamiseen on 4 hyvää syytä – joista yhtä et luultavasti ole tullut ajatelleeksi

huhti 16, 2021

LYÖNTIJÄLKIEN PAIKKAAMINEN kuuluu olennaisena osana hyvään golfkäyttäytymiseen. Jo green card -kursseilla opetetaan, että lyönnin seurauksensa pallon alta irronnut turve tulee asetella takaisin paikoilleen ja painella jalalla tiiviisti maahan.

Osalla kentistä suositaan kuitenkin toista käytäntöä. Joillakin ulkomaisilla kentillä turpeiden takaisin laittaminen on jopa kielletty. Sen sijaan pelaajien matkaan kierrokselle annetaan siemenhiekkaseos, jota tulee sirotella ruohottomiksi jääneisiin lyöntijälkiin.

Poikkeavat käytännöt aiheuttavat toisinaan pelaajissa epävarmuutta, ja kentillä pohditaan usein sitäkin, onko lyöntijälkien paikkaamisesta mitään hyötyä?

Lyhyt vastaus kysymykseen kuuluu, että riippuu olosuhteista. Jos väylän maapohja on kuiva ja napakka, takaisin lyöntijälkiin asetetut turpeet eivät välttämättä juurru ollenkaan. Toisaalta, myöskään siemenhiekkaseoksen sirottelu ei ole vastaavissa olosuhteissa kovin tehokas keino. Ruohon itämiseen voi kulua viikkoja.

Vähänkään kosteammissa olosuhteissa – ja Suomessa käytännössä aina – nyrkkisääntönä on, että turpeet tulee asetella paikoilleen. Siihen on ainakin neljä hyvää syytä.

1. Ruoho voi paremmin

Kun maaperä on sopivan kostea ja ravinteikas, irti lyöty turve juurtuu varsin nopeasti takaisin paikoilleen ja kasvaa umpeen ympäröivän nurmipinnan kanssa. Paikkaamisen jäljet katoavat pian kokonaan, eikä väyläruoholle pääse syntymään lisävaurioita.

2. Kuokittu pelto on visuaalinen haitta ­­­­­­

Golfväylillä on usein alueita, jotka keräävät väylän pinnanmuotojen vuoksi runsaasti avauslyöntejä tai joihin lyödään pelitaktisista syistä paljon palloja. Jos kyseisiltä alueilta lyötyjen lyöntien jäljet jätetään paikkaamatta, väylä on nopeasti ruman näköinen, vaikka kentän ilme olisi muilta osin kuinka viimeistelty tahansa. Erityisen hankalaksi tilanne voi muotoutua alueilla, joilta lyödään lähestymislyöntejä wedgeillä tai lyhyillä raudoilla, jotka jättävät syvimmät lyöntijäljet.

3. Peli pysyy reilumpana

Epäreiluuden tunne on golfarilla huipussaan, kun onnistuneesti keskelle väylää lyöty pallo löytyy paikkaamattoman lyöntijäljen, eli divotin, uumenista. Jos jälki on syvä, pelaajalla ei välttämättä ole muuta mahdollisuutta kuin lyödä lyhyt välilyönti saadakseen pallonsa ulos divotista. Lyöntijäljen paikkaamisessa on aina kyse myös muiden pelaajien huomioimisesta. Ellei lyönnistä syntyvää jälkeä ole esimerkiksi turpeen hajotessa tai kadotessa mahdollista paikata, lyöntijälki on pyrittävä tasoittamaan mahdollisimman hyvin esimerkiksi jalalla painelemalla tai naputtelemalla ympäröivää maata mailan kärjellä.

4. Kentän hoito kiittää – ja lopulta myös pelaajat

 
Harva pelaaja tulee ajatelleeksi, että myös irti lyödystä turpeesta voi olla huomattavaa haittaa kentänhoidolle. Paksut turpeet voivat nostaa maasta mukanaan isojakin kiviä, jotka tekevät pahimmillaan rumaa jälkeä jäädessään pyörimään väyläleikkureiden teriin. Terien tylstyessä leikkuujälki huononee, mikä koituu viime kädessä pelaajien haitaksi. Irti lyödyt turpeet olisikin parempi heittää vaikka raffin tai metsikön puolelle kuin jättää väylien pinnalle, josta ne joutuvat väistämättä leikkureiden terien alle.

 

 

Syyllistyykö rikokseen, jos ajaa golfautolla humalassa golfkentällä? Go Golf kysyi asiaa poliisitarkastaja Arvelinilta

Syyllistyykö rikokseen, jos ajaa golfautolla humalassa golfkentällä? Go Golf kysyi asiaa poliisitarkastaja Arvelinilta

kesä 15, 2020

Jos ajat golfautoa humalassa, syyllistyt rikokseen, josta voi seurata pahimmassa tapauksessa vankeutta.

Tällaisina hellepäivinä moni golfari säästää voimia, vuokraa kierrokselle golfauton ja nauttii pelin tiimellyksessä kenties oluen jos toisenkin.

Golfkenttä on suljettu alue ja golfauto heppoinen menopeli. Ei kai siinä mitään väärää tule tehneeksi?

Kyllä tulee, jos promillet nousevat liian korkealle. Golfauto luokitellaan nimittäin lainsäädännöllisesti moottorisoiduksi ajoneuvoksi, jota lain mukaan ei saa ajaa humalassa edes suljetulla alueella. Ei vaikka auto olisi rekisteröimätön, kuten golfautot usein ovat.

”Rikoslaissa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tarkoitetaan konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa. Moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat auto, mopo, moottoripyörä, moottorikäyttöinen kolmipyörä, kevyt ja raskas nelipyörä, traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo”, poliisitarkastaja Konsta Arvelin luettelee.

Poikkeuksen lakiin muodostavat jalankulkua avustavat tai korvaavat liikkumisvälineet, joissa on enintään 1 kilowatin tehoinen sähkömoottori ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa. Golfautoissa on tehokkaampi moottori kuin 1 kilowattia, ja ne kulkevat noin 25 km/h.

”Lyhyesti ottaen vastaus kysymykseen on se, että golfautolla ei saa ajaa humalassa, huumeissa tai lääkkeissä, koska tällöin kuljettaja voi syyllistyä rattijuopumukseen. Rattijuopumuksesta tuomitaan tyypillisesti sakkoa, mutta törkeästä rattijuopumuksesta usein vankeutta”, Arvelin kiteyttää.

”Eikä tekoa arvioida yhtään sen lievemmin, koska rattijuopumus on rattijuopumus tekopaikkaan katsomatta. Se on oiva esimerkki liikennerikoksesta, jonka tekemistä ei ole sidottu siihen, missä se tehdään. Se voidaan siis tehdä tiellä, maastossa tai vaikka suljetulla tehdasalueella.”

Lopuksi Arvelin haluaa muistuttaa vielä yhdestä golfautoilua koskettavasta ongelmasta.

”Yksi yleisin ongelma näissä on se, että vaikka ei ajettaisi päissään, niin niillä rekisteröimättömillä ajoneuvoilla tullaan tielle. Sellainenkaan ei ole sallittua. Tiellä käytettävä ajoneuvo pitää olla rekisteröity, kuljettamiseen pitää olla ajo-oikeus, ajoneuvon pitää olla katsastettu, jos sitä edellytetään ja muutenkin liikennekelpoinen”, hän sanoo.

”Eikä siinä vielä kaikki. Ajoneuvossa pitää olla voimassa oleva liikennevakuutus.”

Eli ollaan selvinpäin golfauton ratissa myös juhannuksena ja pidetään pallojen lisäksi myös autot golfkentän rajojen sisäpuolella.

Pallon alastulojäljet ja pelaajan vastuu

Pallon alastulojäljet ja pelaajan vastuu

touko 5, 2020

Alastulojälkien paikkaaminen on jokaisen pelaajan vastuulla!

Tällä hetkellä Messilässä pelaavat vain omat osakkaat ja jäsenet, joten nyt on jokaisen meistä syytä tarkastaa ja tarvittaessa korjata omaa käyttäytymistämme, jotta kenttä pysyy kunnossa.

Alla aamulla 5.5. saamani terveiset nuorelta Messilä golfin jäseneltä, Henri Vataselta. Haluan välittää nämä terveiset hänen luvallaan avoimesti teille ja meille kaikille Messilän golfareille.

”Olimme tuossa pelaamassa eilen illalla pikkuveljen kanssa ja ihmettelimme miten pelaajilla on unohtunut pienet asiat, kuten pallon alastulojälkien paikkaus greeneillä. Hieman harmittaa, kun kenttä on auki ja hienossa kunnossa, varsinkin ajankohtaan nähden. Olisi mukava että jokainen muistaisi paikata vähintään oman jälkensä greenillä, niin muillakin olisi nautinnollisempaa peliä. Ja vaikuttaahan tuo kesän mittaan kentän hoitoon, eihän kenttähenkilökuntaa voi sinne laittaa tekemään pelaajille kuuluvia asioita. Ajattelin että tästä voisi olla hyvä muistuttaa näin alkukaudesta jo. Saataisiin nauttia koko kesä loistavasta kentästämme. Liitteenä kuva väylän 3 greeniltä.”

”Muutoin ihan mahtavaa pelata, varsinkin tämän hetkisen tilanteen keskellä. Kenttä loistava ja pelitahti rullaa oikein sujuvasti.” 

Hyvää alkanutta kesää!
Terveisin
Henri Vatanen

Golfliitto: Maailmanlaajuinen tasoitusjärjestelmä otetaan käyttöön 2020

loka 26, 2017

Uusi järjestelmä poikkeaa huomattavasti Suomessa nykyisin käytössä olevasta järjestelmästä. Jotta tasoitus olisi siirtymävaiheessa mahdollisimman oikea, kannattaa tulevilla kausilla jättää tuloskortteja aktiivisesti.

Golfia pelataan koko maailmassa yksillä säännöillä ja vuodesta 2020 alkaen myös tasoistusjärjestelmä on maailmanlaajuinen.

Muutos on merkittävä, sillä tällä hetkellä käytössä on kuusi järjestelmää: eurooppalainen, yhdysvaltalainen, brittiläinen (CONGU), australialainen, eteläafrikkalainen ja argentiinalainen malli.

Lajin kattojärjestöt ovat käytännössä päättäneet uuden järjestelmän käyttöönotosta, vaikka viimeisteltävää ja sovittavia yksityiskohtia on vielä valtavasti.

Suomessa nykyisin käytössä olevaa, EGA:n hallinnoimaa tasoitusjärjestelmää ajatellen muutos on radikaali. Perusperiaatteeltaan uusi järjestelmä on lähempänä Yhdysvalloissa käytössä olevaa järjestelmää kuin eurooppalaista.

Tasoitus mukailee pelaajan tämänhetkistä pelitasoa paremmin kuin nyt käytössä oleva järjestelmä.

Jatkossa tasoitus muodostuu 20 viimeisen tasoituskortin perusteella siten, että kahdeksan parasta tulosta huomioidaan. Tasoitus on siis kahdeksan parhaan tuloksen keskiarvo. Aikaa 20 kortin jättämiselle on 24 kuukautta.

Ainakin siirtymävaiheessa voidaan huomioida myös kahta vuotta vanhemmat tuloskortit, mutta vanhempien merkitystä todennäköisesti vähennetään painottamalla niille vähemmän arvoa. Siirtymävaiheen käytännöt tulevat tarkentumaan ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa.

Rautalankamallina: Jos kahdeksan parhaan kierroksen tulos voimassa oleva tasoitus, slope-rating ja PCA (nykyistä CBA:ta vastaava laskutoimenpide) huomioiden on kuusi lyöntiä yli parin, on tasoituksesi 6,0.

Tasoituksen nousemiselle, mahdollisesti myös laskemiselle, tullaan todennäköisesti asettamaan yläraja. Tällä hetkellä pöydällä on ehdotus mallista, jossa tasoitus voisi nousta 12kk aikana korkeintaan 5,0 lyöntiä.

Vain 48% suomalaisten tasoituksista on aktiivisia.

Tasoitus mukailee pelaajan tämänhetkistä pelitasoa paremmin kuin nyt käytössä oleva järjestelmä, jossa kortteja on kahden vuoden aikana jätettävä minimissään kahdeksan ja vuodessa minimissään vain kolme.

”Jotta pelaaja saisi mahdollisimman oikean ja nykyhetkeä kuvaavan tasoituksen, kun uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2020, olisi hänen hyvä jättää kortteja aktiivisesti. Mahdollisimman paljon siis kortteja sisään”, kehottaa asiantuntija Mika Wikström Golfliitosta.

”Korttien jättämisessä olisi monen syytä aktivoitua muutenkin. Tällä hetkellä ainoastaan 48% suomalaisten golfareiden tasoituksista on aktiivisia, eli he ovat jättäneet vähintään kolme korttia kuluvan kauden aikana. Jatkossa kortteja on joka tapauksessa jätettävä paljon enemmän”, Wikström kertoo.

Tulosta tarkastellaan nettolyöntipelituloksena pistebogeypisteet huomioiden. Eli niin, että reikäkohtaisesti määritetään maksimi lyöntipelitulos, joka on se tulos, jolla pelaaja ei saa reiältä enää yhtään pistebogeypistettä.

Otetaan esimerkki: Jos tasoituksesi on kuusi ja pelaat kentän viidenneksi vaikeimmaksi luokitellulla väylällä (par 4) tuloksen 8, huomioidaan nettilyöntipelituloksessa tulos seitsemän. Tasoituksesi ansiosta bogey (viisi lyöntiä) olisi tuottanut sinulle kyseisellä reiällä kaksi pistettä ja tuplabogey (kuusi lyöntiä) yhden. Seitsemällä lyönnillä et enää saa pisteitä, joten se huomioidaan nettotuloksessasi.

Slope-järjestelmä pidetään voimassa ja kilpailuissa käytetään edelleen PCA-muuntotaulukkoa (nykyistä CBA:ta vastaava laskutoimenpide). Tasoitusjärjestelmään tulee myös vuositarkastusmekanismi, joka on käytössä tälläkin hetkellä.

”Slouppausta ajatellen tilanne on ongelmallisin Englannissa, jossa ns. miesten tiipaikkoja ei ole sloupattu lainkaan. Naisten tiipaikat sentään on. Ja Englannissahan riittää kenttiä”, Wikström taustoittaa.

Tasoitusryhmiä ei jatkossa tule olemaan. Yhdeksän reiän kierrosten huomioiminen tasoituksessa on edelleen selvityksen alla. Todennäköisesti ne tullaan huomioimaan, mutta yksityiskohdat tulevat vielä tarkentumaan.

Uutta järjestelmää on valmisteltu vuosien ajan ja työ jatkuu edelleen. Perusperiaatteiden on kuitenkin oltava tiedossa jo ensi vuoden alussa, sillä järjestelmätoimittajien, Suomessa GolfBoxin ja NexGolfin, on kyettävä kehittämään omat ohjelmistonsa vastaamaan uutta järjestelmää.

Viime vuosikymmenten aikana pelaaminen ulkomailla on entisestään kasvanut ja lisännyt osaltaan painetta maailmanlaajuiselle tasoitusjärjestelmälle. Uutta järjestelmää on kehitelty kulisseissa pitkään. Kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei ole ollut helppo saada aikaiseksi, sillä olemassa olevat järjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi. Nyt ollaan kuitenkin niin pitkällä, että uuden järjestelmän käyttöönotto on käytännössä varmaa.

”Ajatus maailmanlaajuisesta tasoitusjärjestelmästä ei ole mikään uusi keksintö. Siitä puhuttiin jo 1986”, Wikström sanoo.

TEKSTI: SAMI SARPAKUNNAS