Perinteinen seuraottelu käytiin tällä kertaa Viron maaperällä. Edellinen vierasottelu jäikin koronan vuoksi väliin, mutta nyt matkaan lähdettiin täydellä joukkueella. Lehtimäki Matkat huolehti järjestelyistä ja aikataulu oli ainakin riittävän väljä ja sen mahdollisti lähtö aamusta 04.15. Kaikki joukkueen jäsenet ja tukijoukot olivat ajoissa paikalla, mutta en ole varma olivatko kaikki hereillä😊. Tyynykin oli joillain lähtenyt mukaan, unilelua vähän etsittiin.
Laivalla aamiainen käynnisti koneet ja olimme valmiit lauantain harjoituskierrokseen. Meidät otetiin vastaan Niitväljassa kuin maajoukkue. Peliajat kunnossa, pöydällä vettä, energiapatukkaa ja olutta. Muistelen joskus siinä vaiheessa olleen jo väkevien tarjoilua, mutta nyt oli onneksi Sakun voltit hyvin maltilliset. Hieman kyllä epäilimme, oliko tässä kuitenkin menossa jokin keino saattaa vastustajan rivit sekaisin.
Harjoituskierros meni erittäin hienossa säässä ja kenttä kartoitettiin huolella aina reunoja myöden. Kenttä oli aivan loistava jopa siinä asteikossa, että olemme Messilässä tottuneet hyväkuntoiseen kenttään. Raffit tosin aiheuttivat sellaista päänvaivaa mitä emme kotikentällä juuri koe, syynä tasalaatuinen ja erittäin vahva ruoho.
Harkka rundin jälkeen takaisin bussiin ja kohden hotellia, oikein Spa versioon, mikä meiltä jäi tiukan aikataulun vuoksi nyt kokematta. Kirjautumisen jälkeen olikin omakustanteisen ruokailun vuoro Rottermanin alueella belgialaisessa Bruxx ravintolassa. Alue on viehättävä kuten oli ravintolakin. Jotain vastaavaa kaipaisi kotimaahankin, kokemus jo sinänsä. Ruokailun jälkeen joukkue hajaantui, osa unille osa yömyssylle. Puheenjohtaja ja kapteeni katsoivat, että kaikki pääsivät huoneisiinsa ja laativat pelikirjan otteluun.
Aikainen herätys, aamiainen ja bussi lähti kentälle jo 08.15. Alkuun lämmittelyt ja esittelyt ja sitten itse seuraotteluun. Olimme kyllä jo hieman etukäteen mittailleet vastustajia ja tavoite asetettiin uudelleen, perisuomalaiseen tapaan. Tällä kertaa vastustaja oli edellisvuodesta sisuuntunut ja vetänyt kasaan nipun mille emme oikeasti mahtaneet mitään. Useassa otteluparissa oli hyvää taistelua, mutta väkisin kotikentän suomin eduin ottelupari toisensa jälkeen päätyi isäntien voittoon. Yhdellä poikkeuksella, Heinon Mari ei suostunut häviämään, vaan pelasi tasan parinsa kanssa. Valitettavasti muiden osuus jäi urhollisen taistelun tasolle. Tulemuskaartit näyttivät lahjomattomasti siltä, että pysti talvehtii nyt Niitväljassa.
Sovimme kuitenkin nopeasti loppuruokailun yhteydessä seuraavan ottelun ensikaudelle samalle ajankohdalle. Toivottavasti silloin ei ole nuorten aikuisten Ryder Cuppia, sillä tarvitsemme kipeästi vahvistusta joukkueeseen. Paluumatkalla löytyi joukostamme myös bingo emäntä ja isäntä, tämä siltä varalta, jos seuran varainhankinta päätyy bingon pyöritys vaihtoehtoon…
Kiitos kaikille mukana olleille kivasta pelimatkasta, treenataan hieman ja ehkä ensi vuonna on taas meidän vuoro voittaa.
Peliterveisin,
Jouni
Kapteeni
